Lyylin päivänä

1800-luvun puolella syntynyt mummuni oli nimeltään Lyyli. Tuntuu mukavalta, kun lapsenlapsilla on saman niminen kaveri.

Kesäinen toukokuun päivä ja viimeiset kylvötyöt meneillään. Minä yritän pitää pihalla myyrästämisen kohtuudessa. Kevät aina houkuttelee istuttamaan, kylvämään, raivaamaan lisää penkkejä vihanneksille ja kukille. Tolkuttomasti!
Jaarittelun sijasta nyt kuviin.

Kotkansiipisaniainen virittelee lehtiään täyteen mittaan.

image

Ja sipuleille virittelin kivispiraalipenkin. Taustalla syksyllä istutettuja valkosipuleita olkipaalikehässä.

image

Ja vielä kuvia työnantajista.:)

image

image

image

 

Huhtikuu humauttaa

Parin päivän hentojen lumihiutaleiden leijailun jälkeen tulee ihan silkkaa vettä, joka sulattaa viimeisiä kinoksia. Kevät! Täällä metsässä ei vielä kukkia näy, mutta ilmasipuli puskee vihreitä varsiaan ja tulppaanin lehtiäkin jo puskee mullasta. Applen viimeinen päivitys sekoitti selaimien toimintaa ja jostain nettisivulta tuli ohje poistaa sovelluksia ja java pois käytöstä. Eihän se mitään auttanut. Apu löytyi, kun tuli viimein päivtys, joka korjasi vian. Harmittaa turha työ. Minulla on omenayrityksestä vain tabletti käytössä. Ajattelin aikoinaan sen olevan paras valokuvien kanssa leikkimiseen ja onhan se ihan kätevä ollutkin. Nyt kävin läpi Appstoreen tallentamiani photoshop-sovelluksia ja huomasin, että valtaosaa niistä ei ole päivitetty aikoihin. Jotkut suosikkini ovat taas muuttuneet päivitysten myötä huonommiksi – eikä yksistään mainosten vuoksi. Niinpä hupuloin liki neljä euroa uuteen ohjelmaan Enlight, joka ainakin ensitestauksella vaikuttaa hyvältä. Toinen suosikkini on Googlen omistama Snapseed.

Jättilaukan siemenkota viime kesältä


Sarasvuo puhui toissapäiväisessä Ylen Puheen höpinässään mielenterveydestä ja se kolahti taas. Tiedän hänen tyylinsä ärsyttävän monia, mutta ilmeisesti kuuntelijoita on kuitenkin myös paljon. (Tässä Sarasvuo puhuu mielenterveydestä) Oma tilani – olen välillä pirun vihainen vanha noita – välillä lempeä ja ymmärtäväinen. Viha kohdistuu usein itseeni ja omaan riittämättömyyteeni, mutta tottakai se heijastuu muihinkin. Pitää kuitenkin räpistellä sen asian kanssa ettei fysiikka kestä kaikkea mihin pää veisi. Hei, mutta tästä on puhuttu jo. Tuosta ohjelmasta pomppas (n. kohdalla 48min.) mieli, jota ei ontologisesti ole olemassa. Vapaasti lainattu: Mieli ei elä ihmisessä, vaan ihminen elää mielessä. Pakenemme uuvuttavaan itsemme loppumattomaan analysoimiseen (tunne itsesi!), uppoudumme työhön tai rähjäämme muille ja se johtaa kärsimykseen. Pakenemisen sijaan pitäisi tekojen kautta palvella omille arvoille tärkeitä asioita. 1) Uskomme että tunteemme ovat aina meidän puolellamme, mutta eivät ne ole; tunteet ja ajatukset eivät ole aina totta. Et ole aina niin poikki ja puhki, kuin mitä ajatukset sinulle uskottelevat. 2) Ajatukset eivät ole niin tärkeitä, että elämä pitäisi rakentaa niiden ympärille(ne eivät ole intuitiota). 3) Ajatuksia ja tunteita ei ole pakko totella! (Niitä ei kannata kieltää, antaa niiden pörrätä, mutta niiden mukaan ei tarvitse toimia – Järki)  

Terveys tarkoittaa toimintakykyä. Kun on voimissaan, kannattaa vahvistaa  ja rakentaa omaa peliään, että kestäisi vaikeamman ajan tulessa. Ja toisilla meistä on jo syntymälahjana paremmat lähtökohdat, toiset ovat vahvja, toiset  hyvin hauraita. Oman mielen kanssa on kuitenkin elettävä.

Kesää odotellessa

Kevät

Onpa minulla ollut vähäpuheinen bloggaustalvi. Tuntuu että tässä ajassa on huutoa niin paljon että korviin sattuu. Olen ehtinyt onneksi lukemaan aika paljon ja saanut siten nollattua päätä kiihkeiltä keskusteluilta.

Hurahdin lukemaan Diana Gabaldonin Outlander – sarjan 4 kirjaa katsottuani syksyllä TV-sarjan ensimmäisestä osasta (jonka olin lukenut jo aiemmin sen ilmestyttyä suomeksi joskus vuosituhannen alussa). Pari kirjaa taitaa olla vielä jäljellä 1700-luvun loppupuolelle sijoittuvassa sarjassa.

Viimevuosien aikaan maailmalta on rantautunut minimalismi tänne metsäänkin. (Toki täällä ei ole kauheasti alennysmyyntien tai brändien perässä tarvinnut koskaan juostakaan. )  Innostuin lukemaan myös japanilaisen KonMarin opuksen tavaroiden omistamisesta, irtipäästämisestä ja järjestämisestä. Kirjan lukeminen oli yllättäen lähes hengellinen kokemus. Vaatteiden ja esineiden kunnioittaminen ja niistä huolehtiminen vie ajatukset aikaan, kun ei ollut sarjatuotantoa eikä kertakäyttökulttuuria ja kaikesta oli pakko huolehtia. Elämän perusasioita.

Olen ottanut kuvia vain kännyllä ja laittanut niitä silloin tällöin Instagramiin nimellä  maarnikka .

image

  

Heikin päivänä

❄️Talavi puolessa.❄️Karhu keäntää kylykeäsä.❄️ Talaven selekä taittuu.❄️

Ja juhlitaan Heikin nimipäivää! Innokas alle vuoden vanha pianistikin on toiselta nimeltään Heikki. Välillä pitää nousta varpailleen, että ylettyy koskettimille.

   
 

Tammikuun neljäs

mummula[1]

Onnellista vuotta 2016!

Jälleen on avattu kalenterit uuteen vuoteen. Tänään on Ruutin ja Tiituksen nimipäivä. Viime vuosi oli työn puolesta aika uuvuttava. Toivottavasti tämä vuosi on parempi.  Ikä tekee tepposiaan enemmän mielessä kuin kehossa, joka rupsahtaa hitaan varmasti. Siinä  osaan olla armelias ikääntymistä kohtaan, mutta suunnittelen edelleen ehtiväni enemmän kuin pystyn tekemään. Someajan rajoittamisen ansiosta olen ehtinyt lukeamaan paljon enemmän ja mieli lepää painetussa sanassa visuaalisen ilotulituksen lomassa. Peukkua ihan oikealle painetulle kirjalle, joka ei olekaan vielä väistymässä sähköisen kirjan tieltä.

 

 

 

Ruispiparit

Viiden vuoden takainen Ohje Tsiiskakussa. Ruispiparit ovat nyt suosiossa. 

tsiiskakku

Ruispipareista oli tilaus…😉 Tässä yksi versio(ulkonäkö ei ihan pärjää vehnäjauhoista tehdyille):

1 dl siirappia
2 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
1 tl pomeranssinkuorta
1/2 tl kardemummaa
1 dl sokeria
150g voita
1 muna
4 1/2 dl ruisjauhoja
1 tl ruokasoodaa
Kiehauta kattilassa siirappi ja mausteet. Ota liedeltä ja sekoita joukkoon voi ja sokeri. Anna jäähtyä hiukan. Lisää sitten joukkoon muna ja jauhot, joihin sooda on sekoitettu. Laita taikina viileään mielellään seuraavaan päivään. Kaulitse pieni pala kerrallaan ja mieluiten vehnäjauhoja(tai siivilöityjä ruisjauhoja) apuna käyttäen. Ota muotilla pipareita ja paista 200 asteessa 5-8 min.

View original post