Terve sielu vaikka kroppa rutisee

Terveydeksi
Jos on kovia fyysisiä kipuja, syvästi masentunut tai sopivasti kipulääketokkurassa, häviää elämänhalu ja millään ei ole juuri väliä. Jotain tehtäviä hoitaa rutiinilla, mutta ei jaksa etsiä hyvyyttä ja kauneutta ympäriltään. Ikävät asiat ja masentavat ihmiset tuntuvat täyttävän mielen syöverit ja kaikki vituttaa. Ihmiset kaikkoavat ympäriltä ja elinpiiri pienenee. (Ne ankeuttavat ihmiset saattavat edelleen pitää yhteyttä!)
Aika ja kuuntelevat, ymmärtävät läheiset ovat tärkeimmät. ”Yksikään ihminen ei ole saari”(John Donne). Jokainen tarvitsee toista ihmistä. Lääkkeilläkin saattaa olla oma sijansa katkaisemassa niin mielen kuin kehon kipua.

Kipulääketokkurasta itse selvittyäni aloinkin miettiä syntyjä syviä valoisammalta puolelta. Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Kauneuden kokeminen, klassinen itsensä ja lähimmäisen rakastaminen ja toisten palveleminen toimivat edelleen. Jos ei anna arvoa itselleen, ei voi odottaa kunnioitusta toisiltakaan.

Meillä ihmisillä on näkyvä keho ja ääriviivat, mutta mikä on se raja sisimmässä. Missä vaiheessa toimii toisten marionettina. Kuvitellessaan palvelevansa lähimmäistään, täyttääkin toisen pohjatonta vaatimusten kaivoa, jossa mikään ei riitä. Tervehtymiseen pitää löytää rajat, joiden yli toiset eivät jyrää. ”EI”

Terve sielu(toivottavasti) vaikka kroppa reistaa

Kun fysiikka pettää, joutuu nöyrtymään tekemättömien töiden viidakkoon. Pitää miettiä entistä paremmin tärkeysjärjestystä tekemisilleen. Olen aina nauttinut siitä, että saa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, mutta se ei enää toimikaan. Nyt pitää oppia tekemään juttuja pienempinä palasina; vähän niinkuin noutopöydästä ruokaa hakiessa. Kaikkea ei jaksa eikä tarvitsekaan maistaa.
Jos käväsen marjastamassa, sen jälkeen pitää oikaista rankaa ja venytellä ja ottaa pienet nokoset. Lukeminen on mukavaa, mutta on vaikea löytää hyvä asento. Verkossa juttujen kokeminen on mielenkiintoista, mutta täytyy muistaa lopettaa se ajoissa. (Olenkin saanut vinkin laittaa herätys päälle, etten istu liian kauan!)
Kohtuutta joka asiassa ja etenkin jäätelön syönnissä helteellä. Opettelemaan uusia työskentelytapoja. Sanotaan, että kolme viikkoa auttaa vanhan huonon tavan poisoppimisessa. Yritän olla ahmimatta liikaa niin herkkuja kuin töitäkin.

Pelonsekaisella mielenkiinnolla odottelen tulevaa kuntoutusjaksoa. Saako sieltä eväitä parempaan elämäntapaan? Josko parin viikon jaksolta jäisi jotain säännöllisiä hyviä tapoja käyttöön. Useimmat ovat kehuneet, jää nähtäväksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s