Ruokasuositusveivuuta

Ylen eileniltaisessa MOT:ssa käsiteltiin eläinrasvoja. Virallinen näkemys ei pysty todistamaan niiden haittoja, mutta sanoo ettei niitä ole tutkittu tarpeeksi virallisesti, joten ne ovat haitallisia.(Jotenkin näin :P) Aika mielenkiintoista, kun jokainen alkaa elämäntaipaleensa äidinmaidolla, jossa taatusti ei ole mitään kasviöljyä. Keskustelua käydään kuumana ja Puska on lujilla kysymysten tulviessa. THL on muutenkin tulilinjalla, kun rokotuksien tarpeellisuudesta käydään kovaa vääntöä puolesta ja vastaan. Jännä nähdä mihin kaikki johtaa.

Kylläisenä on hyvä veivata syömisiään
Miljardi ihmistä menee nälkäisenä nukkumaan tänäkin iltana Kirkon ulkomaan avunkampanjan mukaan! Hyvinvointivaltioissa tuskaillaan ylipainon kanssa tai tehdään ruokailusta uskonto. (ok, meni ehkä yleistykseksi) Tasan ei kuitenkaan tunnu menevän. Alla pari lainausta purtavaksi Sofia Kilpikiven artikkelista sivuilla
Kirkko ja kaupunki

Ihminen on uskonnollinen olento. Nykyisessä maallistuneessa yhteiskunnassa elämän sisällön ja merkityksen kaipuuseen voi vastata jokin muu kuin varsinainen uskonnon harjoittaminen. On luonnollista, että uskonnollista kaipausta täyttämään valikoituu jokin tärkeä ja läheinen asia. Ruoka on välttämättömyytensä takia läsnä jokaisen elämässä.

Ruoka liittyy konkreettisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, joita arvostetaan kulttuurissamme korkealle. Terveys on nykyisin korkein mahdollinen hyve, ja siihen pyrkiminen nähdään jokaisen velvollisuutena.
Ennen ihmisen tuli elää hyveellisesti, jotta saisi taivaspaikan. Nykyisin syntisintä on sellainen elämä, joka aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Itsestään huolehtimatta jättämisen nähdään aiheuttavan hallaa paitsi yksilölle itselleen, myös lähimmäisille huonon esimerkin, korkeiden verojen ja jopa esteettisen haitan muodossa.

Maiju Lehmijoki-Gardner uskoo, että ruoan korostunut asema johtuu sen konkreettisuudesta.
– Monet aikamme ilmiöt ovat abstrakteja, mutta ruoka on käsin kosketeltavaa ja ruumiillista. Ravintokysymykset ovat päivittäisiä, ja ruokaan liittyvät perinteet ja valmistamiseen tarvittavat taidot kasvattavat sen merkitystä.

Uskonto kantaa aina mukanaan yhteisöä, Lehmijoki-Gardner huomauttaa. Internet-aikana erikoisenkin elämäntavan harjoittaja voi kokea yhteisöllisyyttä. Verkossa on sivustoja ja keskusteluryhmiä, joiden kautta ruokavalioista ja elämäntavoista saa tietoa ja yhteyden muihin niitä harjoittaviin. Nettiyhteisö voi toimia ruokauskovaisen seurakuntana.

Jatketaan hyvinsyöntiä; annetaan arvo ruoalle. Vaikkei olisi uskovainenkaan voi pöytään istahtaessaan kiittää mielessään edessä olevasta aterioinnista. Syöminen on elinehto, miksei sitä voisi tehdä nauttien eikä vain hätäisesti tankkausmielessä. Ei olla liian tiukkapipoja ruokavalioiden suhteen; etenkään osoitella toisten valintoja. Jos voi hyvin omalla lautasmallillaan, mitä sitä muuttamaan!

Aiemmat asiaan liittyvät: Krapulaa sokerista jaNautiskelijan ruokavalio

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s