15.12.

Näin elettiin ennen, kun Annana oli yötä yökötellä.

Huomenna on vanhan kalenterin Annan päivä. Joulukuun 15. päivää on Suomessa pidetty Annan päivä keskiajalta aina 1600-luvun lopulle. Tämän takia kansanperinteessä Annan päiväksi kutsutaankin usein juuri joulukuun puoliväliä.

Annan päivänä pimeys on tuntunut ihmisistä sananparsien perusteella loputtomalta. »Kyllä on yötä jouluista, Annanpäivän aikuista». Jouluaattoon on kuitenkin enää yhdeksän yötä. Annan päivänä pitikin jo aloittaa joululeipomiset ja jouluoluiden valmistus.

Annan pitkää yötä pidettiin sopivana aikana joulun leipomisille. Ihmiset nukkuivat illalla muutaman tunnin, mutta puoliltaöin herättiin leipomaan koristeellisia joululeipiä. Yhteen leipään, joka syötiin jouluaamuna, tehtiin »joulusilmät» eli ihmisen kasvot. Leipomisen lisäksi yöllä kierrettiin myös naapureissa pyytämässä paistinkakkua. Anteliaisuus takasi talolle leivän vuotuisen riittämisen ja hyvän kalansaaliin.

Sanottiin myös, että »Annana oluet pannaan, jouluna joukolla juodaan». Loitsuilla pyhitetty olut on ollut muinaissuomalaisten juhlajuoma. Oluen tehtävänä oli olla juhlamielen ja ilon antaja pidoissa. Hedelmällisyyteen liittyvissä juhlissa juopuminen saattoi kuulua asiaan, ja humala toi oluen ja viljan haltijan osaksi juhlaa.

Rahvaanuskossa vihreäviittainen Anna eli Annikki on metsän emäntä tai Tapion tytär. Annikki soitteli metsässä simapilliä ja istui kultaisella tuolilla kehräten vaskisella värttinällä. Metsän pedot olivat Annikin koiria, joten oli luonnollista, että karjanhoitajat pyysivät Annikkia, »juottajaa metisen juoman, katsojaa metisen karjan», varjelemaan karjaa näiltä koirilta.

Metsälle lähtevä mies on pyytänyt Annikilta saalista esimerkiksi tähän tapaan:

»Annikki, tytär Tapion,
Juonitar, metsän emäntä,
Annas tuosta riistan juosta,
Rahan karvan katkoella
Poikki Pohjolan joesta,
Kanasaaren kainaloitse!»

Suomenuskon Facebook-sivulta

Metsän keskeltä löytyy sammaloituneita kiviä

20131214-221039.jpgTämä kuva on paikasta, josta on lohkottu noin sata vuotta sitten kalliota rakennusten kivijalkoihin.

11 thoughts on “15.12.

  1. Voin kuvitella muinaiskansan kömpivän tuolta kolostaan jauhopussit kainalossa, kiulut vinossa ja maltaat matkassa kohta herkkuja leipomaan. Ihania nämä meidän perinteet! Luin joskus, varmaan parikymmentä vuotta sitten, kirjan kansantaruistamme (ennen Kalevalaa), mutta en muista sen nimeä. Harmittaa, sillä haluaisin löytää sen kirjahyllyyni.

    • 😀
      Nämä ovat ihan uusia ihania juttuja minulle. Olen tainnut lukea vain 1800- luvun tavoista, kun kristinusko on ottamut enemmän sijaa vanhoilta tavoilta. Yöllä valvomisessa ja tekemisessä olisi ihan oma taikansa. Aamulla on kuitenkin noustava aikaisin ylös.

    • Aamuyön kukkujat taitavat olla ihan oma rotunsa.
      Näistä tarinoista on hyvä muokata omaa jouluaan vähän rennompaan suuntaan, ilman kaupoissa hikoillen kiertelyä. Vaikkei yöllä leipoisikaan.

  2. Mielenkiintoista Minulle uutta tarina tietoa.

    Leipomisen aikaahan nyt on, vaikka kaupastahan valmiina saisi helposti.
    Maussa on paljon eroa kotileivonnaisilla ja kaupan leivonnaisilla.

    Annikki metsän emännästä olen aiemminkin kuullut.

    Nyt pääsikin blogissani olevan kommentin (web) kautta blogiisi, väliin oli ovi lukossa.,)

    Mukavaa Joulun odotusta Sinulle!

    • Kiitos. Mukavaa, että löysit tänne.
      Kotona leivottu on aina parempaa vaikkei ulkonäkö ainakaan minulla pärjää ostetuille. Joulutortutkin ovat kotitekoisesta taikinasta maukkaampia. Vastaleivottujen tuoksu kodissa vielä lisänä.
      Hyvää joulunalusaikaa.

    • Ohos, enpä arvannut sen ihan kultti olevan!😀

      Nimet ja perinteet kiinnostavat. Niistä tietää mistä ollaan lähtöisin. Omatkin lapset ovat saaneet vanhat nimet, jotka löytyvät jo Kalevalasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s