Sapiens

Sain viimeinkin luettua loppuun Yuval Noah Hararin kirjan Sapiens Ihmisen lyhyt historia. Kirjassa seurataan ihmisen kehitystä homo sapiensin ajalta noin 70 tuhannen vuoden ajalta, jolloin sapiensit aloittivat levittäytymisen Afrikan ulkopuolelle. Levittäytyessään mokomat jo silloin hävittivät suuria eläimiä sukupuuttoon ja tuhosivat metsiä. 

Mihin suuntaan sapiensin historia jatkuu?

Mainokset

Uuninpankkoaika

Syksyn kiireet ovat takana. Nyt voi keskittyä rutiineihein ja miettiä olisiko niissä jouston varaa.
Migreenilääketokkurassa männäviikolla sain luettua kesällä aloittamani kirjan. Sopivasti osui ensilumen ajankohtaan Peter Hoegen dekkari ’Lumen taju’. Kirjassa oli välillä niin teknistä termistöä etten juuri ymmärtänyt, mutta se ei haitannut lukukokemusta.
Jäätä ja lunta!

Toissapäivänä saatiin kymmenensenttinen kerros uutta lunta.
Raidanlehdet leijailivat vasta sataneen lumen päälle.

Kätilö

image

Olen kaikessa lukemisessani vähän jälkijunassa. Katja Ketun Kätilön ostin pokkarina. Huikean hienoa kerrontaa rankasta ajasta. Nyt alkaa olla sodasta niin kauan, että siitä kerrotaan aiemmin vaiettuja, rankkoja tapahtumia. Miten ihmiset ovatkaan selvinneet kaikesta kokemastaan! Ei ole ihme, että niistä on vaiettu.

Värikkäästä kielestä lainaus kirjan loppupäästä.

image

Tahti lukemisessa on hidastunut. Rankan sisällön sulattamiseen tarvitsee aikaa ennen uuden kirjan aloittamista. Väkevästi kuvatut henkilöt tulevat uniini.

Prahan Kalmisto

Tilasin Umberto Econ Prahan kalmiston matkakirjojen kanssa samassa paketissa. Nimestä huolimatta kirja ei kerro mitään Prahasta, vaan se tulee vanhalla Juutalaisten hautausmaalla tapahtuneesta kohtaamisesta laaditusta asiakirjasta.

image

Kirjan päähenkilö Simonini on Piemontelainen väärennöksiin erikoistunut notaari, joka joutuu toimeenpanojensa seurauksena muuttamaan Pariisiin. Kerronnassa eletään 1800-luvun loppua, kun sosialismi ja antisemitismi nostavat päätään. Tasavaltalaiset ja kuningasmieliset ottavat yhteen. Simoninillä on taustalla sormensa pelissä moniin tapahtumiin. Aika haipakkaa mennään jo silloisillakin julkaisumenetelmillä!

image

Kirja peilaa hyvin tähän aikaan.Valitettavasti antisemitismi ja muut ääri-ilmiöt ovat jälleen pinnalla. Salaliittoteorioita pähkäillään ja nähdään sielläkin missä niitä ei ole.

Kirja sai tajuamaan, miten ohjailtavissa me olemme. Sopivasti ujuttamalla valheita ne alkavat tuntumaan tosilta. Ajatuksia herättävää luettavaa.

Henkilöiden vyörytys hidasti välillä lukemista, mutta historiallisten henkilöiden ja tapahtumien nivoutuminen piti lukijan otteessaan.

image

Ajanmukausta kuvitusta.

Matkakirjoja

image

Monen vuoden kotona lomailun jälkeen tuntuu, että nyt on tehtävä irtiotto ja lähdettävä matkalle. Kohteeksi valikoitui Praha, joka on vain parin tunnin lentomatkan pässä Helsingistä.

Matkanteon tärkeä osa on suunnittelu.  Bookyn sivulla praha-haku toi ensimmäiseksi Umberto Econ Prahan kalmistot. Sen laitoin tilaukseen(…siitä myöhemmin…). Matkaoppaista löytyi tuliterä Antti Helinin Mondo matkaopas Praha(hiljan päivitetty) ja Otavalta uusittu kartta/opas. . Linkki Mondolehden Praha-artikkeliin http://www.mondo.fi/tsekki/uusi-praha
Mondon oppaat ovat  suomalaisten matkailutoimittajien tai kohteessa asuvien tekemiä.
Prahan opastakin sai lukea kuin hyvää romaania. Muutaman päivän lomalla ei ole paljon aikaa kierrellä, joten perehtyminen etukäteen auttaa suuntaamaan muutamaan valittuun kohteeseen ja heittäytymään  kaupungin historiaan ja tunnelmaan.
Matkan odotus on iloa tulevasta matkasta.

image

Ruuneperin päivää

Näin M.A.Numminen Saarijärven Paavon äärellä:

Täällä ollaan hyvin ruuneperihenkisiä, koska päivänsankari ylioppilasnuorukaisena toimi kotiopettajana Saarijärvellä.
Minun Runebergin päivääni kuuluu kotitekoiset ruuneperintortut. Kulttuuririentoihin olen liian laiska lähtemään. Ehkä sitten joskus elakkeella sitkun joskun…

***************************************************
*************************
Ruuneperistä lukemattomiin kirjoihin vol.4

Olen parin viikon ajan lukenutHarri Tapperin elämästä 1946-49 kertovaa kirjaa Tulva. Paikkakuntalaisena tekstissä vilisee minulle tuttuja talojen nimiä ja ihmisiä. Asiat on usein sanottu hyvin lyhkäsesti muutamalla rivillä ja sitten mennään taas. Lukeminen on sen takia kestänytkin normaalia kauemmin, koska elämänkerrallisessa kirjassa ei ole mitään selkeää juonta, vaan siellä poukkoillaan paikasta ja henkilöstä toiseen. Kieli on rikasta ja sujuvasti teksissä vilahtelee murteellisia sanoja. Tekee mieli lukea aiemmat kaksi Tapperin veljesten lapsuudesta kertovat kirjat.

Tulva

50 kirjaa vuodessa haasteen kirjat kokoan tälle sivulle.

Alekirjojen kimpussa

kuusimenninkäinen

Sokkarin lehtipisteessä oli muutama pöytä alekirjoja, jossa retkahdin pariin kirjaan. (tavaranhankinnanlopettamisenvastareaktio!) Mukaan tarttui C.J. Sansomin Luostarin varjot, joka kertoo 1500-luvun reformaation leviämisestä Englantiin ja miten Henrik VIII kovalla kädellä lakkauttaa luostareita. Koukuttava historiallinen dekkari, joka sai taas muistamaan miten uskonnon varjolla hallistijat ovat alistaneet kansalaisia.
Kirjassa pohjataan todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Luostareiden elämää ei todellakaan romantisoida ja ihmisten häikäilemättömyyttä kuvataan molemmin puolin. Koukuttava historiallinen dekkari, joka sai taas muistamaan miten uskonnon varjolla säädetyillä laeilla hallistijat ovat alistaneet kansalaisia.

Tässä linkki kirjan esittelyyn.
Luostarin varjot

Tuli sellainen olo, että blogin kirjoittaminen kännykällä saa tästedes jäädä tekemättä. Kuvia sillä on helppo lähettää, mutta vähänkin enemmän tekstiä kannattaa jättää kunnon näppäimistön tallennettavaksi! Eilisiltaiseta satuilusta osa hukkui jonnekin, joten aattelin tällä kertaa jättää sepitykset vähemmälle. Tämä ei ole kirjablogi, joten en enempää kerro kirjan juonesta ja henkilöistä jatkossakaan. Mieluiten heitän muutamia lauseita siitä, mitä lukeminen minussa on herättänyt. Hyviä kirjablogeja on netti pullollaan ja niissä kirjoitetaan juuri julkaistusta kirjoista.

Päätös kirjojen lukemisen lisäämisestä TV:n ja huolettoman nettisurffailun kustannuksella on tehnyt terää. Uusi kirja on taas tulilla ja vuodenvaihteen reilun kuukauden tiuhaan uusiutunut migreeni on hellittänyt! Kaularanka rutisee ja muistuttaa olemassaolostaan, muttei ole laukaissut ikäviä päänsärkyjä. Löysin monot muuton jäljiltä, nyt metsästämään suksia ja sauvoja. Valo lisääntyy ja antaa voimia.

Tuleva vuosi ihan ovella

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Minkähänlaisia haasteita asettaisin itselleni!
Ikä tuo mukanaan ihan liikaa rutiineja ja tottumuksen täyttämiä päiviä, viikkoja, kuukausia, vuosia…
Elossa vai pystyyn kuolleena uuteen päivään, vuoteen.
Haasteita ja tapojen perusteellista pöllyyttämistä. Sitähän vuoden vaihtuminen aina saa  kaikki pohtimaan.

Jostain luin 100 kirjan lukemisesta vuodessa. Minulle se on ihan liikaa, mutta mitenkähän olisi 50. Nykyään tulee katottua liikaa töllöä. Bloggaamista voisi myös harventaa samaan viiteenkymmeneen ja miettiä enemmän, mitä kannattaa taivaalle tallentaa.

 

Kuvien idea tähän postaukseen tuli Johanna Kurkelan Seimiyöstä, joka oli eiliseen saakka minulle ihan ennenkuulematon. Seimiyö ja Johanna Kurkelaa vähän enemmänkin.(youtube)

Hyvää ja siunattua vuotta 2013