Kotona lomalla

Kotona on vähän hankala lomailla, etenkin toukotöiden aikaan. Pihallakin riittäisi puuhasteltavaa ja rapsuttamista ja sisällä loputon uncluttering -roinanraivaus odottaa. Rakentamisen takia olen ajatellut jättää sipulit hankkimatta ja kasvimaan teon kokonaan. Päähän on paljosta hypetyksestä jäänyt ajatus elämän yksinkertaistamisesta; tavaran minimoimisesta ja työ- ja elämäntapojen selkeyttämisestä. Hitaasti, mutta jotain kuitenkin tapahtuu parempaan suuntaan. Samalla tuntuu, että jotain taakkoja putoaa harteilta ja on helpompi hengittää. Kipu välillä lamaannuttaa ja laiskistaa, mutta on hyviäkin päiviä. Silloin täytyy muistaa oma rajallisuutensa; mikäs hätä tässä, valamiissa maalimassa. 😉

Oijjoi, loma loppuu just kun pääs alakuun!

Päivä vierähti Jyväskylän reissulla ja otti lujille, etten mennyt liian aikasin nukkumaan. En halua herätä loma-aamuna neljältä!

Luoja on taas tänään lunta luonut ja tuiskutellut kinoksiin ja ihminen luo lumen pois tieltä; kunhan kerkiää…

Vielä on katollakin tavaraa…

Kun lumi loppuu, riittää muuta ”lapioitavaa”. Leppoisaa menoa ja ajankulua ei tule puuttumaan. 😀

Uusi aamu ja hyllyjen siivoilua…

Pakkasta ja lunta. Vähän myös kesämuistoja ihan pienistä kissoista. Nyt ne ovat jo aika isoja, puoli vuotta tulee täyteen joulukuussa. Pai pitäisi kiikuttaa leikattavaksi. :/

Sitten urakkaan
Työhuoneen kirjahyllyn epämääräinen ja pölyinen sisältö. Köh,,,

Ammattilehtiä, joita ehkä tarvitsee…pinoon ehkä. Toivottavasti jotain joutaa kierrätykseen. On vähemmän pölynkerääjiä.

Tupapäivä…

…siivoamista, saa samalla tuulettaa korvien väliäkin. Eiliset keskustelut nuorten masennuksen hoidosta A-talkissa saivat mielen kuohuksiin, täytyy sulatella. Piiitkästä aikaa ei ollut aamuherätyksenä migreeniä, joten on mukava puuhailla tupasalla. Ulkona satelee hissuksiin lunta, edelleen.

Lokakuu on täällä!

Toistaiseksi vähemmän lokaisaa. Syyskuussa osallistuin haasteeseen Käytän syyskuussa vain kuutta vaatetta. (kalsareita, sukkia, kotitöissä käytettyjä hobittivaatteita ja verkkailuasuja ei lasketa) Pillifarkut, pari pitkähihaista trikoopaitaa, harmaa villahame ja musta puuvillainen neuletakki. Yksi uusi hankinta tarttui mukaan, R-collectionin Kalevala-aiheinen T-paita. Mukava, kun ei alun pähkäilyn jälkeen tarvinnut miettiä kotoa lähtiessään, mitä panen päälle. Vaatekaappia tuli myllättyä ja huomasin, miten paljon löytyy vaatteita, joita ei tule pidettyä.


Lokakuussa taidan keskittyä enmmänkin raivaustöihin sisätiloissa ja perehtyä kirjanpitotöihin.
Niskaoireet vähenee! Välillä tulee takapakkia, mutta toivun paljon nopeammin. Tästä on hyvä jatkaa…

Syyskuu

Syksy on hienoa aikaa. Illat hämärtyy aiemmin ja saa huokaista ja vetäytyä hyvällä omallatunnolla tupasalle eli lukea, katsoa elokuvia…(Ja muuttaa taas perustellisesti blogin ulkoasua!)
Käykääpä tsekkaamassa Tsiiskakkua ja sanokaa toimiiko sivut uudella pohjalla, joka on valokuville tarkoitettu. ARCHIVE oikeassa yläreunassa näyttää kaikki ohjeet pikkukuvina(kaikkiin ei ole vielä kuvia.) Tätä varisparvitaustaakin voipi vapaasti arvostella!

Elämäntapamuutoksia:

Uusi Musta järjesti tempauksen Käytän koko syyskuun vain kuutta vaatetta Alusvaatteet, sukat, kengät, päällysvaatteet eivät kuulu joukkoon. Minäkin aloin miettimään vaatekaapin sisältöä ja ajattelin kokeilla, vaikken mikään pukeutumisfriikki olekaan. Muutenkin näin syksyn tullen on enemmän aikaa taas miettiä, mitä kaapeissa on ja mitä sinne kannattaa hankkia.

Siivoiluun olen löytänyt mielenkiintoisia nettisivuja. Ordinare, jonka osoite on tuolla blogilinkeissä ja Flyladyn suomalaiset sivut. Järkeä minunlaiseni häslääjän huushollin hoitoon! 😛 (Painunkin nyt tiskaamaan, kone ei toimi 😦 ,vaan tuleepa samalla kiillotettua tiskipöytäkin!

Pikkumeisselit

Tässä kuulostellaan huolestuneena koirankynsien rapinaa eteisessä….

Mei-emo oli roudannut pennut jo välillä piiloon. Eilen ne löytyivät ja pääsivät takaisin sisälle.

Vähän ruuhkaa laatikossa…

…vaan uni maistuu näinkin.

Tässä reippaillaan ja haahuillaan huojuvin askelin…



Aika kuluisi näitä seuraillessa! Eivät pelkää ihmisiä, vaikka olivat välillä piilossa 🙂

…on ne vaan aika pieniä vielä ja mielettömän suloisia.

Mä mööplasin
Otsikko lainattu Heli Laaksosen Pursusta.
(Alla olevan kuvan hämyisyys johtuu puolenyön aikaan tapahtuneesta kuvaamisesta.)

Tuvan ikkunat ja verhot piti pestä. Kaappeja joutui siirtelemään, että pääsi pölyyn käsiksi. Villiinnyinkin mööplaamaan. (Triptylin antivaikutusta; maanisuus jatkuu!) En ihan kaikkien huonekalujen paikkaa vaihtanut. Mutta matalat kaapit saivat kyytiä. TV-tason ovet otin paremman tuulettumisen takia pois ja tungin tikipoksin kaappin.

Saas nähä mihin tässä vielä villiintyy. Siivoamista on kyllä kertynyt… aina sen mukaan kuin kaularanka antaa myöten. Huomasin tuolla videohyllyssä näkyvimmällä olevan Herzogin leffoja; liekö alitajuista levottomalle…
Klaus Kinski -Näyttelijä maanisimmasta päästä!( vaikka aikalailla Bela Lugosissakin sitä taitaa olla!)

Siivoamisen vaikeus

Niin mukavalta kuin koti tuntuukin siivoamisen jälkeen, pitää opetella siinäkin uusille tavoille. Aikaisemmin tuli kunnon ryminällä siivottua koko huusholli pikaisesti läpi ja hyvältä näytti. Nyt tuo fysiikka estää moiset urheilusuoritukset ja pitää malttaa ottaa vähän kerrallaan.  Ennenkaikkea pitää opetella elämään niin, että korjaa jälkensä heti, eikä sitten kun töitä kertyy;  kasat kaatuvat ja paikat pursuilevat. Aloitettava maailman valloitus kotona ja laitettava paikka kerrallaan kuntoon.

Tämä alitajuinen ohje on jäänyt nuorena mieleen: ”Pelkistäkää, pelkistäkää,pelkistäkää…ihminen on sitä rikkaampi mitä vähemmillä tavaroilla hän tulee toimeen.”  Henry D. Thoreau

Mitenkä sitä elämänvarrella on synnyttänyt ympärilleen tavarakaaosta, jonka kanssa ei sitten opi elämään. Kai kaikilla tavaroillakin virkansa on(?) Täytyy lähteä etsimään osalle parempia sijoituskohteita. Kaikessa tekemisessä vanhan sanonnan mukaan: ”vähän päivässä, paljon viikossa”.

Keittiössä

Yksi ikkuna kerrallaan. Tänään oli vuorossa keittiö.