Jatkoaikaa rikkakihvelille

Rautalangasta

Vanhan korjaaminen ja ite tekeminen ovat lisänneet suosiota. Hyvä. Vielä pitäisi palata parempilaatuisiin tuotteisiin, joita ei tarvitse roudata takuukorjauksiin, paikkailla heti uudekseltaan tai hankkia uusia ehkä vielä kehnompia tilalle.
Rikkalapio sai jatkoaikaa sidontalangalla. Meilläpäin käytetään myös nimitystä rikkakihvel.

Rikkakihvel

Niukuutta sisustamiseen

image

Tyhjä tila ja avaruutta. Tavaraa sisään ja avaruus häipyy -no space-
Neliöitä ei ole liikoja, eikä paljaalla  lattiallakaan ole hääppönen istua. En ole kurinalainen joogaaja, jolle pelkkä matto riittää, vaan mieluummin sohvaperuna!

Kaluste kerrallaan sisään, aprikoiden passelia paikkaa ja tavaran lajittelua kierrätykseen muuttaessa. Sitä on parin viime vuoden aikana tehty raskaalla kädellä, mutta vielä riittää karsittavaa.

Less is more…Haikailen minimalismia, mutta rajansa sillekin kodikkuuden nimissä!

image

Vanha omakutoinen matto lattiaa suojaamassa 🙂

Less…more…

http://guynameddave.com/2011/11/fifty-fifty/

Alle sadan tavaran vähentäjä karsii 50% niistä, mitkä huomioidaan yhtenä; kirjoista, keittiöromppeista, levyistä, leffoista puolet pois ja puolet lisää aineettomaan…

Kaikki kiinnostus tavaran vähentämiseen johtuu tällä hetkellä siitä, että muuttohetki lähenee vääjämättä 🙂 ja jotain pitää karsia, vai pitääkö sittenkään!
😛

image
Kuvassa Kauttuan ruukissa oleva Alvar Aallon porrastalo.

Hei muuuumit

Mikä saa meidät aikuiset, mummoikäiset naiset hankkimaan muumituotteita kuten mukeja ja tyynyliinoja!


Onko lapsuudesta jäänyt jotain puuttumaan, joita nyt hankitaan? Vai onko Muumilaakson hahmojen luonteet ja piirteet vain piristämässä omaa tämänhetkistä arkea? Oranssi Hattivattimuki ankean aamun kahvipöytään. Haisuli muistuttamaan siitä, ettei ota itseään liian vakavasti ja Pikku-Myy vinkkinä liian kiltiksi heittäytymisestä. Tätä pähkäillen tällä kertaa. Ukkosrintama toi kaivattua sadetta ja raikasti ilmaa helpoksi hengittää. Jatketaan kesän viettoa ja nautitaan sen vaihtelevuudesta, 🙂

Kotona lomalla

Kotona on vähän hankala lomailla, etenkin toukotöiden aikaan. Pihallakin riittäisi puuhasteltavaa ja rapsuttamista ja sisällä loputon uncluttering -roinanraivaus odottaa. Rakentamisen takia olen ajatellut jättää sipulit hankkimatta ja kasvimaan teon kokonaan. Päähän on paljosta hypetyksestä jäänyt ajatus elämän yksinkertaistamisesta; tavaran minimoimisesta ja työ- ja elämäntapojen selkeyttämisestä. Hitaasti, mutta jotain kuitenkin tapahtuu parempaan suuntaan. Samalla tuntuu, että jotain taakkoja putoaa harteilta ja on helpompi hengittää. Kipu välillä lamaannuttaa ja laiskistaa, mutta on hyviäkin päiviä. Silloin täytyy muistaa oma rajallisuutensa; mikäs hätä tässä, valamiissa maalimassa. 😉

Ajan henkeä… vai ajanko…vai ajaako henki…

Reilu viikko sitten nettiin laitettiin jakoon Ajan henki -elokuva. Tästä sivuille http://ajanhenki.com/wp/

Ajan Henki | Virallinen julkaisu | 2011 from Ajan Henki on Vimeo.

Vanhalla(~vanhalla~) tulee elokuvaa katsoessa nuoruus ja silloinen idealismi mieleen. Johonkin idealismi vuosien varrella hupenee ja tulee kyyniseksi. Toivottavasti kuitenkin hyvällä tavalla; uteliaana edelleen elämälle ja välttämällä katkeroitumisen.
Nykyinen nopea globaali uutisoiminen saa ihmiset ahdistumaan ja saarnaajat liikenteeseen. Toisaalta nämä maanpäällistä utopistista yhteiskuntaa toivovat Zeitgeistin kannattajat , toiset taas hakeutuvat hengellisen herätyksen äärelle lopun ajan ennustuksia kuulemaan. Molemmissa varmaan annetaan tulevaisuuden toivoa, mutta myös synkistellään ja herätetään pelkoa. Minäkin sain viestinä kehoituksen lukemaan kirjan Ovet suljetaan! Monet uskovaiset kokevat suunnatonta ahdistusta lähimmäistensä uskosta ja pelastumisesta. Huoli tuntuu olevan enemmän muihin kuin itseen kohdistuvaa. Oma toiminta saattaa puhua ihan muusta.

Ajan hengessä olen samaa mieltä, että jokaisen omat valinnat vaikuttavat. Teknologian ja energian käytön tehostamista ja hyvinvoinnin jakamista ei varmaan vastusta kukaan.
Toisaalta elokuvassa tuntuu olevan kovin teoreettinen näky.http://postmodernity.wordpress.com/ -blogissakritisoitiin myös naisten puuttumista haastateltavista.(Taustalla tosin kertoja-äänenä oli nainen). Teknologialla ei voi kaikkea ikävää ja raskasta työtä korvata. Jotenkin itseni kaltainen skeptistynyt vanha käpy ei myöskään luota ismien pohjalta muodostuviin yhteiskuntamalleihin(vai mitä lie ovatkaan.) Jostain pompsahtaa ajatuksiin hyvin aikein perustetut diktatuurit. Valta turmelee ja sokaisee tai antaa jollekin psykopaatille mahdollisuuden toimia häikäilemättömästi. Kaipaan jonkinlaista tasa-arvoista demokratiaa; vastuuta ja vapautta. Veroja, joilla voidaan pitää huolta heikommista.

Ovet suljetaan! (en ole lukenut, mutta jotain sisällöstä luulen käsittäneeni kuuklettaessani.) Toivon, etteivät ennustuksiin ja profetioihin uskovat ihmiset elä ahdistuksessa ja pelossa, vaan uskonsa mukaan toivossa ja jättäisivät läheisten hätyyttelyt ja syyttelyt. (Minulla on tästä vuosikymmenten kokemus. Pääni on kuhmuilla raamatulla hakkaamisesta 😦 ,auts! )

Pieni on kaunista ja vähemmän on enenmmän

Tästä on ollut paljon puhetta, mutta!!!:
Alle 40 tavaraa!(http://evbogue.com/things/)
Varsin mielenkiintoista karsintaa ja yksinkertaistamista. Olen kyllä kaaaauuuukana tuosta (mulla ei ole etes ipponea 😉 ), enkä alle sataan pyrikään. Jotenkin vain edelleen sellainen tuntuma, että karsimista ja luopumista roinasta riittää. Talven aikaan kaikenlaisia arkistoja tuhotessa mietin, mitä tarvitsee säilyttää. Lähes kaikki löytyy netistä, mutta entäs jos se ei toimikaan ja pitäisi saada mustaa valkoiselle! Joka tapauksessa lehtien tilaaminen ja ostaminen on aika turhauttavaa. Olen yrittänyt joistain Meidän Talo ym. vastaavista etsiä tietoa rakentamiseen ja siihen liittyviin hankintoihin. Kovin on tieto niissä hajalla ja työläästi etsittävissä. Netti antaa vastauksia ja kuvia nopeasti. Kirjoista en ole vielä valmis luopumaan, mutta kaikenlaiset lehdet saavat paperimuodossa mennä kiertoon ja jäädä jatkossa hankkimatta.

Nyt on vain sellainen ongelma, että pitäisi ryhdistäytyä; unohtaa vaivansa(kremppansa), murehtimiset asioista, joihin ei voi vaikuttaa ja keskittyä elämän yksinkertaistamiseen. Mikähän olisi naseva suomenkilinen sana focuksen tilalle? Sellaiseen jokatapauksessa aion pyrkiä. Hitot kaikenlaiselle termilöille ja keskittymistä aina vain enemmän oleelliseen.

Hoarders, ohjelma hamstraajista

Jäin eilen illalla katsomaan uutta sarjaa neloselta ja sain taas paljon ajateltavaa.
4D: Himohamstraajat (4D: Hoarders)(Ohjelman esittelyyn)

Sarjan jokaisessa jaksossa tavataan kaksi ihmistä, jotka keräilevät tavaraa niin pakonomaisesti, että heidän elämänsä ja asuntonsa alkavat olla lähellä katastrofia. Asiantuntijat yrittävät auttaa himohamstraajia löytämään tasapainon elämäänsä. Amerikkalainen dokumenttisarja.

Ohjelmassa olevat henkilöt olivat intohimoisia ostajia, joten tavaraa tuli aina vaan lisää. Huoneissa oli vain pienet polut, missä kulkea ja mitään ei hannottu laittaa pois. Perhe kärsi hamstraajan hankkimasta tavarasta. Ihmeen pitkään olivat sietäneet!

-Kyniä on kertynyt ja korvistaan luopuneita muumimukeja muutama(olisivat muuten arvokkaita, jos ois korvat tallella!)

Miten helposti huomaa toisten vikoja ja epämääräisen tavaran keräämistä, omia tapojaan ei ilmeisesti tajua. Roinalaatikko(=epämääräistä ja tarpeellista sälää) pitää olla, mutta joku raja niilläkin. Aikanaan kudoin mattoja ja tein enemmänkin käsitöitä. Vanhoja vaatteita odottaa leikkaamista matonkuteiksi, lankoja kangaspuihin, kangastilkkuja- ja paloja ompeluun. Ihan ok, jos niitä joskus pystyisi tekemään. Nyt ne vievät tilaa kaapeissa. Nämä ovat niitä omia keräilyjä. Ostelun kanssa olen mielestäni pysynyt aisoissa. ;-)(omasta mielestäni)
Maatiloilla on aittoja ja muitakin ulkotiloja. Ne toimivat eräänlaisina magneetteina, jonne on hyvä muidenkin roudata vanhaa tavaraa. Vanhemmalla sukupolvella on vielä kokemukset pula-ajoista, jolloin kaikki piti säästää. Ymmärtää paremmin sen, että lehtiä ei juuri mitään viedäkään kierrätykseen ja roska-autoon menevä tavara kauhistuttaa. Tässä asiassa aionkin paneutua omaan rooliini hamstrauksessa, enkä syyttele muita!

Mietin kauppojen kausituotteiden ohi kulkiessa, mihin kaikki edelliset ruukunsuojukset, monenlaiset lyhdyt ja muut vastaavat sisustustuotteet kasautuvat. Niitä on myynnissä niin valtavia määriä, että jonkun on ostettava uudet ja trendikkäämmät joka vuosi tai jopa vuodenaika! Onneksi olen oppinut ohittamaan ne aika hyvin… ehkä sitten, kun niitä saa puoleen hintaan tai jopa sen alle, joulun jälkeen lyhtyjä ja valoja ja muita koristeita…ja taas kertyy kamaa.

Sarjassa oleva asiantuntija hienovaraisesti sanoikin ”Hoarder”ille, että kierrätys on hyvä juttu, mutta raja manian puolelle on veteen piirretty. Ohjelman mallihuushollit ovat aika kauheita, mutta miettimään se laittoi omia tapojani keräillä ja säilyttää. Kuka haluaa elää kaatopaikalla.