Voima kanssamme

Olen viime päivinä lukenut hienoja blogipostauksia. Tänään kolahti
Kukka Laakson postaus ”Rakkaus vs välinpitämättömyys.”
.

Ajatuksia herättävä kirjoitus. Käykää lukemassa!
Kuinka helposti paljon puhuttu ”itsensä hyväksyminen” onkin itsensä väheksymistä eikä rakastamista. Tuleeko alitettua rima tai asetettua jo varulta se hyvin matalalle!(taustalla kuuluu korkeushyppyä yms. MM-kisaselostusta)

Omat krempat rajoittavat tekemisiä ja kohta ei uskalla haastaa itseään muuhun kuin sinnittelemään päivän kerrallaan. Helkkarin usein selitän muillekin(=kaikille kuulolla oleville) saamattomuuttani: kun on tuo kaularanka, migreeni, polvi, olkapää… Hehh, tuli mieleen lastenlaulu ’pää, olkapää,peppu, polvet, varpaat…’ 😀

Kun olen vain… itsensä hyväksyminen ei todellakaan ole itsensä rakastamista.


Haasteita ja tekemistä miettimään, nyt!

Liikkeen äärellä jo aiemminkin täällä.

Mainokset

Piikkityyny ja -matto & lepoa | marra’s day

 

Vähän lipsahti väärälle sivulle tämä postaus :
http://enemman.wordpress.com/2013/04/23/piikkityyny-ja-matto-ja-lepo/

Lehmien hoitotilanteissa kaularankaoireet pahenevat. Lepo piikkimatolla toivottavasti pistää nesteet kiertoon ja helpottaa oloa.

Pitäisi malttaa olla temuamatta eläinten kiinni pitämisessä hoitotilanteissa.

Yritän keskittyä *jälleen kerran* oleelliseen ja jättää turhanpäiväiset päivittelyt tekemättä ja kokea verkkoa harvemmin. Todellisessa elämässä kaikki on käsin kosketeltavaa (ladon hirsiseinää myöten); kaikkea ei kannata tehdä virtuaalisesti.

Se on täällä nyt, kevät sateineen ja auringonpaisteineen! Hyvää kevättä.

Kaularanka vaivaa ajoittain

Elämä on yhtä ylä- ja alamäkeä. Välillä kaularankaoireet palaavat, kuten nytkin. Harmittaa, kun ei saa mitään aikaiseksi. Toisaalta on helpotus, kun tietää mistä oireet johtuvat. Mutta aina jälkiviisastelee itselleen, mikä takapakkiin on johtanut. Pitäisi vaan keskittyä tähän hetkeen ja kääntää itsesyytökset kasvamiseksi ja oppimiseksi  katkeroitumisen sijaan.
Liian helposti arkiintuu ja elää turhan varovaista elämää.

***************************
Kuva Kauttuan ruukilta.

image

Kesä:):(kipuilu

Vaikka kuinka yrittää luottaa omaan paranemiseen; salaisuuden ja tsemppaamisen hyväätekevään voimaan, havahtuu huomaamaan oman kuolevaisuutensa ja pikkuhiljaa tapahtuvan kropan rapautumisen. Välillä niska on kipeämpi ja oireet pahenevat hankaloittaen elämää. #SFW# Miksi siitä pitäisi tuntea syyllisyyttä! Minun elämääni tämä on, eikä kukaan varmaan kaipaa selityksiä ja analyysiä, mistä mikäkin johtuu. Tulee vain liikaa takerruttua sairauteen ja se ottaa vallan. Yksinkertaisempaa elämää; ylimitoitetut tavoitteet romukoppaan muistaen, että pieni on kaunista. Niskoittelun voi kääntää elämän selkiyttämiseksi.

image

Hokki eli intohimo jonkin tekemiseen

Minulla on lankakeriä, jotka houkuttelevat tarttumaan puikkoihin. En ole niskavaivani takia uskaltanut neuloa. Eilen tartuin koukuttavan kauniiseen villalankakerään ja se oli menoa. TV:stä tuli Ohukainen ja Paksukainen, Taivaantulet ja vielä jotain elokuvaakin vähän aikaa seurasin. Neljä(4!) tuntia meni ihan huomaamatta. Neulomis”hokki” iski. Onneksi ilmeisesti osasin monen vuoden jälkeen homman niska tarpeeksi rentona, kun se ei tänään oireillut normaalia pahemmin.

Your money and your brain
Eilisessä Hesarissa(17.10.) oli mielenkiintoinen Juhani Saarisen juttu ”Sijoittaja vaeltaa yhä savanilla”. Josta lainaan alla.

Harvardin yliopiston tutukijat vertailivat kahta ryhmää: huumeriippuvaisia, otka odottivat seuraavaa kokaiiniannosta ja sijoittajia, jotka uskoivat seuraavan osakeostoksen tuottavan hyvät rahat. Magneettikuvien vertailu paljasti, että aivotoiminnan reaktio oli ryhmillä liki täsmälleen samanlainen.

Tutkimus mainitaan yhdysvaltalaistomittajan Jason Zweigin kirjassa Your money and your brain. Hän pohtii kuinka paljon evoluution muovaama käyttäytyminen ohjaa sijoittajaa. Pelkkä haaveilu voitoista saa aivot purskauttamaan mielihyvähormoni dopamiinia elimistöön. Sijoitusohjeena kirjoituksessa ei suositella toimimaan vaistojen varassa.

Maalaispähkäilyä asian vierestä

Tämä juttu sai minulle ainakin väläyksen, miten paljon meillä on ihan automaattista toimintaa. Elimistö toimii vanhojen hengissäselviytymisperiaatteiden mukaan. Jännä! Aivotutkimus pöllytttää vanhoja käsityksiä asioista. Tuli mieleen, miten paljon puhuttu flow on juuri tuota mielihyvää tuottavaa tekemistä. Kuinka paljon meillä intuitioista on ihan samaa kuin kaukaisilla esi-isillä.
Minä uppouduin käsityön tekemiseen. Aikanaan ovat tehneet kalliomaalauksia ja koristelleet vaatteita alkeellisilla välineillään.

Meillä on välineitä eikä kaikki aika mene ruoan hankintaan. Mihin se menee? Aika!

Laitoin muuten sunnuntaisen homojuttuni roskiin. En ehtinyt viimeistellä sitä, kun lenkkikaverit jo odottivat ovenpielessä. Lainailin pitkästi fundamentalistirohveettaa, jolle homomyönteisyys on osa salaliittoteoriaa. Jenkeistä on levinnyt Suomeenkin kreationismioppia ja mitälie hurmoshenkistä meininkiä, jota jo aikanaan Leo Meller on tänne tuonut. Netti on monipuolinen ja se syventää myös näiden maailmalopun odottajien tietämystä, mitä muualla kerrotaan ja mihin pitää uskoa. Vaikka skeptikko olenkin, en haluaisi yhtäläisyysmerkkiä kirkon ja näiden ääriryhmien välille. Kaikenlaiset fundamentalistit ovat kuuroja vaihtoehdoille. Heiltähän menee pohja pois, jos he alkavat epäillä uskoaan. Kirkossa on pätevää väkeä, joka osaa auttaa ihmisiä elämän vastoinkäymisissä. Ainakin vielä haluan maksaa kirkollisveroni ja kannatan myös Kirkon ulkomaanavun työtä maailman vähäosaisten parissa.

Hanskat ja haalarit on otettu käyttöön naulasta!

Aina uudestaan huomaa, miten totta onkaan se, että asioita ymmärtää paremmin, kun ne on oman kantapään kautta kokenut. Lukemalla ei voi oppia ymmmärtämään, miltä tuntuu, jos ei fysiikka pelaa.
Niska on ollut varsinaisessa testissä tällä viikolla, kun olen tarttunut sellaisiin töihin, joita olen vältellyt jo pitkään. Vähän meinaa puuduttaa kättä enemmän, päätä särkee ja buranaa+migreenilääkettä menee, mutta mukavalta tuntuu, kun kestän paljon enemmän kuin vielä kesällä. 🙂 Kun on välillä ollut kykenemätön tekemään töitä, osaa antaa arvoa voinnin pienellekin edistymiselle. Nyt tuntuu, että takapakkien jälkeen elämä alkaa maistumaan. Kuntoutus, 20 kertaa OMT-fysioterapiaa ja aika ovat auttaneet toipumaan. Ei kannata antaa periksi, ennen lopullista finaalia. Lutherkin neuvoi istuttamaan omenapuun, vaikka tietäisi kuolevansa huomenna. Tulevaisuuden uskoa! Ihmisen usko omaan paranemiseensa on toimivaa lumelääkettä ja varmaan oikealla asenteella jaksaa paremmin kuntouttaa itseään.(Vähän sitä ”salaisuuden” voimaa, joka ei muuten kiellä lääketiedettä)
Ei ihan kaikenlaiseen ihmeparannukseen kannata uskoa Uusi Suomi uutisoi ”hyvien ajatusten” syöpälääkäristä. Paholaisen asianajaja puolestaan kaukoparantajasta,jolle ei yksikään potilas ole tullut uudestaan. Parantajan mukaan merkki siitä, että kaikki ovat parantuneet!
Linkki vaivaisteluuni tässä. 😉

Omenat nahistuvat ja pikkuhiljaa itse kukin, mutta mieli pysyy nuorena.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pai hiukan yksinäisenä…

…siivousapua antaa konttorissa.

Pölyä kertyy koneiden taakse! Yritän kesyttää tätä pentueen arinta kaveria. Eilen lähti sisko uuteen kotiin ja velipojat jo aiemmin. Alkuun perehdytään työpöydän salaisuuksiin.


Löysin Härmässä jonkun lehden pääkirjoituksessa jutun FlyLady -sivustosta. Kotiin tullessa otin vinkkejä käyttöön ja hitto! Ne toimii. Tällaiselle herkästi TOS-oireissa hyytyvälle tekee hyvää, kun pienilläkin hommilla saa näkyvää jälkeä. Suursiivouksiin en kykene.Ainakaan vielä 😛

Kuntoutuksen jälkeen mielessä

Kuntoutuksen jälkeen niska kipeytyi; tuli tehtyä joitain liikkeitä liikaakin. Tärkein on tietysti, että uusia liikkeitä jää mieleen ja niiden tekeminen rutinoituu. Olin hyvin vastahankainen etukäteen koko kuntoutusta kohtaan. Julkisuudessa on paljon kritisoitu sitä, miten paljon se tulee yhteiskunnalle maksamaan. Oman kokemuksen jälkeen olen sitä ainakin kannattamassa, jos se parantaa kävijöiden pärjäämistä töissä ja elämässä. Jokaisen vaan pitäisi ottaa oppi vastaan ja muuttaa elämäntapojaan parempaan. Nykyän korostetaan liikaakin miten paljon eri sairaudet tulevat maksamaan ja syövät verorahoja. Kuitenkin suurimmassa osassa sairauksia on tärkeää jokaisen oma panos. Ei kaikesta voi syyttää ulkoisia tekijöitä. Fyysinen ja henkinen preppaaminen oli hyvä juttu. Ruokavalio-ohjeet olivat sydänliiton ja sitä kautta margariiniteollisuuden kustantamia, joten niissä kaipaisi tuuletusta. Edelleen kehotetaan valitsemaan kevyttuotteita, joissa usein on lisäaineilla ja sokereilla(maissitärkkelyksellä tms) korvattu rasvan osuus. Teollisesti kovetettujen transrasvojen ja luontaisten tyydyttyneiden rasvojen välille on vedetty joskus yhtäläisyysmerkki, jota tuntuu olevan vaikea virallisesti purkaa. Jussi Kuusela paransi itsensä syömälläjaTommin tarina.
Näitä tuloksia saa lukea jatkuvasti. Ihmiset joutuvat toimimaan omina koekaniineinaan. Kaikki eivät tarvitse yhtä tiukkaa ruokavaliota, mutta monelle siitä on ollut apua. Tästä olen vaahdonnut jo aiemmin 😀 Hyvän ruoan puolesta

Marjan päivän viettoa

Ei tullut ennustettua Marja-myrskyä. 😛
Ajelimme toisen kuntoutujan kanssa Uusikaarlepyy(hy)n ja totesimme tulleemme ihan uuteen paikkaan Härmän jälkeen; kieli vaihtui leviästä pohojalaasuudesta ruotsiksi ja maasto muuttui kivisemmän kumpuilevaksi. Aina löytyy Suomesta uusia ennen näkemättömiä kaupunkeja.
Lisää tietoa kaupungista Lapuajoen suulla.
Tämä teki mukavan vaikutuksen. Suotta tulee mentyä pitkille reissuille, kun oma maakin on täynnä kauniita pikkukaupunkeja!

Tänään on ollut lepoa ohjelmallisesta kuntoutuksesta. Talon puolesta on saanut keskittyä hyvinsyöntiin. Vähän käytiin salilla hikoilemassa ja tietenkin uimassa. Väillä vähän niska puuduttaa, mutta ihmeesti sitä vetreytyy ja jaksaa. Nimimerkki ”salaisuuden” äärellä toivoa on!