Meidän liki kolmetoistavuotias Nuusku tuli tiensä päähän neljä viikkoa sitten. Ikävä on, mutta onneksi naapurin Onni (mustaisokorvaeläin kuvissa) käy meillä vierailemassa. Nuusku on galleriansa ansainnut. Kuvassa myös pystykorva Fasu, joka oli Nuuskun emänemä.
Avainsana-arkisto: Nuusku
koira
Liike
Elän ihan pellossa (metsässä) vailla säännöllisiä harrastuksia. Ensimmäistä kertaa jätin kansalaisopistonkin tarjonnat kokonaan lukematta. Mökkiinnynkö liikaakin!
Liikkua ja opiskella voi ilman ohjattua toimintaa, vaan onko se tarpeeksi tehokasta?
Pystyykö elämää yksinkertaistamaan niin, että hyvinvoinnin eteen ei tarvitse riuhtaista itseään lähtemään ja tekemään? Miten saisi elämän soljumaan ilman kaiken opitun raksuttamista takaraivossa, suorittamispakon sanelemana, olemalla läsnä tekemisissään? Lapset sen osaavat. Ehkä kannattaa kuunnella myös pitkän iän eläneitä, katkeruudelle selkänsä kääntäneitä mummoja. Aamulla ylös ja taas uusi päivä, whaaat! mikä lahja.
Eiköhän joogakin ole kehittynyt eläinten venyttelyjä seuratessa. 🙂
Linssi oli sopivan likainen ja eläimillä meno päällä.
Syysflunssaan
Inkivääriä, hunajaa, kanelia, marjoja, sinkkiä, D3:a, lepoa. Ihan varmuuden vuoksi.
Nuusku koirankuonolainen etsii lämpimän paikan.
Säätiedotuksessa lupailtiin lämpenevää. 🙂
Ihana toukokuu
Aurinko helottaa vappuaamuna, mutta tuuli on keväisen viileää.
Joka kevät yllättää valoisuudellaan ja kasvun ihmeellä. Krookuksen nuput tunkevat vuorenkilven lehtien läpi.
Iltaisin ei osaa valoisuuden takia mennä ajoissa nukkumaan ja aamuisin herää jo ennen kellon soittoa. Päivisin on kuitenkin ruuvvanperräisten paikka, haukotuttaa niin että leukaperiä jomottaa O.o
Verkossa on liikkeellä monenlaisia kuureja kuten pätkäpaastoa sivulla http://varputavi.wordpress.com/ ja kuukauden mittainen tehopaleo, josta lisää sivulla http://paleokeittio.wordpress.com/
Meitsi ei ala tehodieeteille, mutta näin kevään tullen voisi painottaa enemmän kasviksiin ja vähemmän suklaaseen ja lihamättöön. Josko olisi vähän pirteämpi olo!
Nuusku
Marraskuun XXII
Nuuskulla on ihan oma polkunsa vanhan ja uuden kodin välillä. Nyt mennään nuuskuperspektiiviin…
Joko mennään?
Tästä mennään metsään.
Koiranilma
Pikkupakkanen ja lunta. Ensi viikolla taitaa olla synkän pimeä marraskuu. Kynttilöitä varastoon.
Kylmää ja kosteaa – koleaa –
Teinivasikat ovat navetassa ja Nuusku kirmailee huolettomana niiden laitumella. Vanha kolmihaarainen kuusi on ollut vasikoiden suosikkipaikka; helteellä se on antanut varjoa ja sateella sen alla on pysynyt kuivana.