Olen ollut flunssassa tämän viikon ja lepäillessäni luin Aila Meriluodon päiväkirjan En minä vielä pääty. Nenäliinoja on kulunut muutenkin kuin lentsun takia. Kirja kuvaa koskettavasti tunnistettavaa iän tuomaa haurastumista ja muistin sakkaantumista. Kieli on kaunista.
Karttojen äärellä. Digitoituja karttoja aiemmilta vuosisadoilta on yhä enemmän saatavissa, niinpä tässä yksi linkki jemmaan: https://digihakemisto.net/item/2385120324/5715375130/1
Aloitin kuun tutustumalla kymmenien vuosien jälkeen uudelleen kirjaan Muumilaakson marraskuu. Tove Jansson oli vuonna 1970 juuri menettänyt äitinsä ja kirjasarja saa koskettavan päätöksen. Elämänkertaelokuva oli jotenkin laimea, mutta kuvasi hyvin naisten haasteita taiteilijoina.
Linkki päivitykseen, joka sai minut etsimään kirjan hyllystä: Tove Janssonista instagaramissa
On ollut aika leuto syksy. Nyt sataa hentoja lumihiutaleita, jotka taitavat sulaa pian pois.
Viime kesänä tyhjensin yhtä aittaa, jossa oli paljon sellaista, jota ei olisi hannonut viedä kierrätykseen. Jotain jäi edelleen seuraaville polville nähtäväksi kuten nämä pullot.
Palmu- ja piccoloparsakaaleja, taustalla lähelle metriseksi venähtänyttä vietnaminkorianteria ja etualalla jatkuvasatoinen mansikka(Ria?)
Kevät on täällä, mutta palaan kuvin vielä muutaman viikon takaiseen lumimaailmaan.
Blue Congo on vahvan sinivioletti perunalajike. Sävy on jäähtyneenä sininen ja sopii hyvin myös perunasalaattiin.
eMMä 